Kysymys 01:
Onko Gymnasienin ja Gesamtschulen välillä eroa ylemmillä luokilla?
Ei. Molemmissa koulumuodoissa opetetaan gymnasiale Oberstufe -oppilaitoksen opetussuunnitelmien mukaisesti. Yläkoulun päättyessä kaikki oppilaat suorittavat keskitetyn ylioppilastutkinnon.
Peruskoulussa kiinnitetään suurta huomiota yksilölliseen oppimistasoon. Peruskouluissa peruskoulun ala-asteella harjoitettua eriytettyä työskentelyä, jonka tarkoituksena on tukea, kannustaa ja ohjata, jatketaan myös yläasteella. Peruskoulu tarjoaa näin ollen pehmeämmän siirtymän, ja sen keskeyttämisprosentti on yleensä alhainen.
Kysymys 02:
Mitä edellytyksiä minun on täytettävä päästäkseni johdantovaiheeseen (11. luokka)?
Keskitason päättötodistuksen (Fachoberschulreife) saaminen keskimääräistä paremmalla suorituksella oikeuttaa osallistumaan gymnasiale Oberstufe -oppilaitokseen (Gymnasium, Gesamtschule ja ammatillinen Gymnasien). Se myönnetään, jos suoritukset 10. luokan lopussa ovat vähintään tyydyttävät kaikissa oppiaineissa. Tyydyttävä suoritus yhdessä pääaineessa (saksa, matematiikka, englanti) voidaan korvata hyvällä suorituksella toisessa pääaineessa. Enintään kolme tyydyttävää suoritusta toisessa oppiaineessa tai kaksi tyydyttävää ja yksi epätyydyttävä suoritus voidaan korvata yhtä monella hyvällä suorituksella muissa oppiaineissa. Kukin oppiaine voidaan korvata vain kerran.
Kysymys 03:
Miten gymnasiale Oberstufe on jäsennelty?
Gymnasiale Oberstufe on sama kaikissa lukioissa ja peruskouluissa. Se käsittää yhteensä kolme vuotta ja alkaa yksivuotisella johdantovaiheella (Gymnasium: 10. luokka; Gesamtschule: 11. luokka). Sen jälkeen seuraa kaksivuotinen tutkintovaihe. Gymnasiale Oberstufe -oppilaitoksen enimmäispituus on neljä vuotta. Tämä koskee vastaavasti myös ammatillisia Gymnasien-kouluja.
Kysymys 04:
Mitä eroa on esittelyvaiheella ja karsintavaiheella?
Johdantovaiheessa oppilaat perehdytetään gymnasiale Oberstufe -luokan sisältöön ja menetelmiin. Tässä vaiheessa he saavat kaikki sisällölliset ja metodologiset edellytykset, jotta he voivat täyttää tutkintovaiheen vaatimukset. Johdantovaiheen päätyttyä oppilaat siirretään tutkintovaiheeseen, jossa he osallistuvat abiturienttikokeeseen. Siirto tapahtuu vain johdantovaiheesta tutkintovaiheeseen, ei tutkintovaiheen kahden kouluvuoden välillä. Johdantovaiheen päättyessä tapahtuvan ylentämisen myötä oppilaat saavat lukion oppimäärän päättötodistuksen. Tutkintovaiheessa saavutettu suoritus otetaan huomioon abiturienttien kokonaisarvioinnissa.
Kysymys 05:
Millaisia kursseja on tarjolla ja miten perus- ja jatkokurssit eroavat toisistaan?
Johdantovaiheessa opetus järjestetään peruskursseina, tutkintovaiheen kahtena vuotena peruskursseina (perustaso) ja syventävinä kursseina (syventävä taso). Lisäksi kaikilla luokka-asteilla voidaan suorittaa kahden tunnin syventäviä kursseja erityisesti saksan kielessä, matematiikassa, vieraiden kielten syventävissä kursseissa ja tarvittaessa muissa oppiaineissa. Tutkintovaiheessa tarjotaan myös kaksi- tai kolmituntisia projektikursseja.
Koulussa annetaan neuvontaa oppilaan yksilöllisestä koulunkäynnistä pakollisten ja valinnaisten oppiaineiden osalta, ja neuvontaopettaja antaa neuvontaa koulussa.
Kysymys 06:
Mitä ovat "profiilit"?
Osana koulu-uraa valitset yläkoulussa erityisen oppiaineen, jossa keskityt joko matematiikkaan tai luonnontieteisiin tai vieraaseen kieleen.
Kysymys 07:
Milloin syventävät kurssit valitaan?
Oppilaat valitsevat kaksi syventävää kurssia sitovasti johdantovaiheen lopussa kahden vuoden tutkintovaiheen ajaksi.
Kysymys 08:
Mitä syventäviä kursseja voi valita?
Ensimmäisen syventävän kurssin oppiaineen on oltava alemman keskiasteen jälkeinen vieras kieli tai matematiikka tai luonnontieteellinen aine tai saksa. Toisen syventävän kurssin aineen voi valita vapaasti koulun vaatimusten ja mahdollisuuksien puitteissa.
Kysymys 09:
Mikä on gymnasiale Oberstufe -luokkien viikoittainen aikataulu?
Gymnasiale Oberstufe -koulun kolmen vuoden aikana on suoritettava yhteensä vähintään 102 viikkotuntia. Johdantovaiheessa ja tutkintovaiheessa on suoritettava keskimäärin vähintään 34 tuntia viikossa. Viikkotuntien määrää ei saa tasata perehdytysvaiheen ja pätevyysvaiheen välillä, mutta se on mahdollista pätevyysvaiheen kahden vuoden aikana.
Kysymys 10:
Milloin hankitaan Fachhochschulreifen koulupohjainen osa?
Gymnasien, Gesamtschulen ja Weiterbildungskollegs -oppilaitoksissa Fachhochschulreifen akateemisen osan saa aikaisintaan kahden nousevan lukukauden jälkeen tutkintovaiheessa. Yhdessä vuoden mittaisen ohjatun harjoittelun tai ammatillisen koulutuksen kanssa he saavat oikeuden opiskella ammattikorkeakoulussa.
Kysymys 11:
Miten voin suunnitella henkilökohtaisen lukio-urani?
Opiskelijan yksilöllistä koulu-uraa koskeva neuvonta tapahtuu koulussa neuvontaopettajan toimesta. Lisäksi oppilaan omaauraavoidaan suunnitella internetpohjaisen neuvontaohjelman "LuPO"(Career and Planning Tool forthe Upper School) avulla, joka on ladattavissa täältä.