Paljon vaahtoa käyttäen he siivosivat Epen juutalaisperheiden kompastuskivet ja tekivät mottoa "Yksi ihminen - yksi kivi - yksi kohtalo" jälleen näkyvämmäksi. Oppilaat matkustivat pienissä ryhmissä Merschstraße, Oststraße ja Wilhelmstraße.
Oppilaat eivät ole ainoastaan huolehtineet kivistä, vaan myös pitäneet yllä muistoa juutalaisten naisten, miesten ja lasten karkotusten ja murhien aiheuttamista kärsimyksistä. Taiteilija Gunter Demnigin tekemistä kompastuskivistä on näin tullut oppilaillemme osa "elävää historiaa", sillä niistä on tullut olennainen osa heidän jokapäiväistä kouluelämäänsä. Kompastuskivet saavat kompastumaan historiamme kauheisiin tapahtumiin, ja niistä on tullut kärsimyksen ja arvostuksen symboli.